Bourgeois Women and The Question of Divorce in Finland in The Late 19th and Early 20th Centuries

Abstract

This article explores perceptions and actions of Finnish upper-middle-class women with regard to divorce in the late 19th century and early 20th century. Divorce was discussed in the periodicals of bourgeois women’s associations and later in Finnish Parliament, in which several leading figures of the bourgeois women’s associations were elected as members from 1907 onwards. Compared to other issues related to marriage and its legislation, divorce was not an especially important question for bourgeois women, but a tool to promote other issues. Women writers demanded drunkenness and violence as new grounds for divorce, and proposed that loveless marriages should be made possible to dissolve. Moreover, writers were concerned about mothers’ custodian rights over their children, and demanded that mothers should be given the primary right to guardianship after divorce. Even though upper-middle-class women presented straight opinions about divorce in their periodicals, women parliamentarians brought out their claims only indirectly in their bills. Nevertheless, most of their objectives were realized when the new Marriage Act was approved in 1929.

Keywords:

• women’s history
• divorce
• Finland
• 19th century
• 20th century

Disclosure statement

No potential conflict of interest was reported by the author.

Notes

1 E.g. Melby et al., ‘Introduction’, 13–17, 19; Melby et al., ‘Inledning’; Pylkkänen, ‘Finnish Understandings of Equality’, 26–37; Melby et al., ‘The Nordic Model of Marriage’; Le Bouteillec, Bersbo, and Festy, ‘Freedom to Divorce’, 193.

2 E.g. Melby et al., ‘Introduction’, 16–17; Pylkkänen, ‘Finnish Understandings of Equality’, 37; ‘Skilsmisse i norden’; Le Bouteillec, Bersbo, and Festy, ‘Freedom to Divorce’, 194–5.

3 Nordic legal historians have offered different interpretations of the liberalization of divorce legislation. They have argued that, even though official legal grounds were broadening, in a legal sense it became even more difficult to obtain divorce, because former official and unofficial routes had been abolished, and all divorces were now treated equally by the courts. Thus, new divorce legislation would not have been so liberal after all, but it even went so far as to establish state control over marriage, protected the sanctitity of marriage, and discouraged divorce. E.g. Mahkonen, Avioero, 202–6; Le Bouteillec, Bersbo, and Festy, ‘Freedom to Divorce’, 191–2, 194–5, 198–204; Bersbo,“Rätt för kvinnan”, 34.

4 E.g. Melby et al., ‘Introduction’; Melby et al., ‘The Nordic Model of Marriage’; Melby et al., ‘Inledning’; Melby, ‘Liberalization of Divorce’; ‘Det Nordiske samarbejde’; ‘Skilsmisse i norden’, 95–124; Manns, ‘Den gifta kvinnans frigörelse’; Niskanen, ‘Marriage and Economic Rights’; Pylkkänen, Trapped in Equality, 37–122; Le Bouteillec, Bersbo, and Festy, ‘Freedom to Divorce’, 191–6, 199–204; Bersbo,“Rätt för kvinnan”. For the opinions on divorce of Finnish lawyers, politicians, and working-class women’s organizations, see Mahkonen, Avioero; Allardt, Miljöbetingade differenser. For attitudes of the Finnish Lutheran Church, see Antikainen, ‘Marriage Law Reform’, 188–91.

5 Openly religious feminists and women’s associations opposed the liberalization of divorce legislation. E.g. Beaumont, ‘Moral Dilemmas’, 464–72, 480–1; Pedersen, Legislating the French Family, 58–61, 65–6, 68; Basch, Framing American Divorce, 72–80.

6 Divorce debates in France, e.g. Copley, Sexual Moralities in France, 108–34; McBride, ‘Public Authority and Private Lives’; Pedersen, Legislating the French Family, 13–102. In Italy, e.g. Seymour, Debating Divorce in Italy. In Great Britain, e.g. Shanley, ‘One must Ride Behind’; Horstman, Victorian Divorce, 46–87, 105–8, 158–62; Stone, Road to Divorce, 353–82, 390–401. In the United States, e.g. Tyler May, Great Expectations, 1–7; Basch, Framing American Divorce, 3, 7, 15–16, 37, 45–50, 57–91, 187–91; Celello, Marriage Work, 16, 20.

7 Basch, Framing American Divorce, 15.

8 The article is the first result of the project The debate over divorce in Finland, 1903–1930 – The struggle over the boundaries between good and bad marriages, the aim of which is to study attitudes towards divorce and the way divorce was understood in different Finnish interest groups. The Finnish Cultural Foundation funded this project (00140836) in 2014–2015. An earlier version of this paper was presented at the European Social Science History Conference in Vienna in April 2014. I am grateful to the participants of our divorce sessions for their comments.

9 Hagner and Försti, Suffragettien sisaret, 17.

10 E.g. Melby et al., ‘Introduction’; Kuusipalo, ‘Finnish Women in Politics’, 56–7; ‘Det Nordiske samarbejde’; Pylkkänen, Trapped in Equality, Hagner and Försti, Suffragettien sisaret, 54–6.

11 The strongly conservative and fennoman Finnish Women’s Association was established in 1884, and it was the first Finnish suffragette association. Union, the League of Finnish Feminists was established in 1892 by svecomans – Swedish nationalists in Finland – and liberal fennomans, who had been expelled or voluntarily resigned from the Finnish Women’s Association. The Finnish Women’s Union was established in 1907 by women who were members of the Young Fennoman Party, and this association was thereafter ideologically closely connected to this party. The associations shared the same bourgeois ideology, and many active members had networked in several associations simultaneously. E.g. von Alfthan, Seitsemän vuosikymmentä Naisasialiitto Unionin historiaa, 24–35, 63–70, 102–5; Tuulio, ‘Suomen Naisyhdistyksen yhdeksän vuosikymmentä’, 330–58; Jallinoja, Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet, 13–20, 32–52, 57; Kuusipalo ‘Finnish Women in Politics’, 56–7; Hagner and Försti, Suffragettien sisaret, 17, 20–5, 28, 48–61.

12 I have analysed news information, columns, official resolutions, and commentaries concerning Marriage Bills, and printed lectures.

13 E.g. Kuusipalo, ‘Finnish Women in Politics’, 55–8, 61–2; Sulkunen ‘Suomi naisten äänioikeuden edelläkävijänä’, 10–14, 58–70; Lähteenmäki, ‘Naiset tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta’, 88–92; Pylkkänen, Trapped in Equality, 10, 73, 88–90; Sulkunen ‘Suffrage, Nation and Political Mobilisation’, 83–7, 91–3.

14 Jallinoja, Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet, 57–69; Malmberg, ‘Naisten ja kotien lehdet’, 193–6, 270–2, 275–7; Heiskamo, ‘Women’s Voices’, 213; Hagner and Försti, Suffragettien sisaret, 48–51; Töyry, Varhaiset naistenlehdet, 27–8, 53–4, 71, 79–80, 203–45; Kauppinen, ‘Lannistumattomien ääni’, 81–7; Turunen, ‘Naistenlehdet Suomessa’, 43–7.

15 Pedersen, Legislating the French Family, 13–102; Seymour, Debating Divorce in Italy.

16 E.g. Allardt, Miljöbetingade differenser, 22–7, 129; Mahkonen, Avioero, 2, 29–56, 159–62; Melby et al., ‘The Nordic Model of Marriage’, 656–7; ‘Skilsmisse i norden’, 92–5.

17 Le Bouteillec, Bersbo, and Festy, ‘Freedom to Divorce’, 192; Allardt, Miljöbetingade differenser, 26, 130–1; Mahkonen, Avioero, 2, 31–3, 53–6, 105, 112–44; Phillips, Putting Asunder, 403–4; ‘Skilsmisse i norden’, 94–5.

18 There had only been a few dozen divorces in Finland until the last decade of the 19th century, when the number of divorces started to increase rapidly. By the late 1920s, 1,000 marriages were being dissolved annually. In relative numbers, divorces per 1,000 married women increased from approximately 0.3 to 2.0 per annum between 1900 and 1930. Allardt, Miljöbetingade differenser, 29–31, 36–7; Mahkonen, Avioero, 1–3, 14–18, 75–8, 91–104, 113; Pitkänen, ‘Marital Dissolution in Finland’; Anttila,‘Finland’, 17.

19 Allardt, Miljöbetingade differenser, 29–31, 36–7; Mahkonen, Avioero, 1–3, 14–18, 75–8, 91–104, 113; Pitkänen, ‘Marital Dissolution in Finland’; Anttila,‘Finland’, 17.

20 ‘Skilsmisse i norden’, 118–19.

21 Naisten ääni 1907, no. 1: ‘Naidun naisen persoonallisesta vapaudesta’, 5–8; Naisten ääni 1907, no. 2: ‘Naidun naisen persoonallisesta vapaudesta’, 22–3; Naisten Ääni 29.4.1916, no. 15: ‘Naisen persoonallisesta vapaudesta avioliitossa’, 181–2; Naisten ääni 6.5.1916, no. 16: ‘Naisen persoonallisesta vapaudesta avioliitossa’, 197–8.

22 Jallinoja, Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet, 15–16, 20–3, 52–4; Pylkkänen, ‘Finnish Understandings of Equality’, 31; Korppi-Tommola, Tahdolla ja tunteella tasa-arvoa, 11–12.

23 Korppi-Tommola, Tahdolla ja tunteella tasa-arvoa, 11–12.

24 It was possible to read August Forell in a German or Swedish translation. His significant book Die sexuelle Frage was translated into Finnish in 1911 (Sukupuolikysymys). Nieminen, Taistelu sukupuolimoraalista, 216, 221–3, 305, 307, 312.

25 Melby et al., ‘The Nordic Model of Marriage’, 652, 656, 658.

26 E.g. Phillips, PuttingAasunder, 487–8, 494.

27 Melby et al., ‘The Nordic Model of Marriage’, 657; ‘Skilsmisse i norden’, 118–19.

28 Jallinoja, Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet, 56, 58, 63, 69.

29 Jallinoja, Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet, 25, 54–60, 68, 70.

30 Naisten ääni 1911, no. 3: ‘Suomalaisen naisliiton luentopäivät Helsingissä maalisk. 1–3 p:nä’, 32–3; Naisten ääni 1911, no 8: ‘Avioliittolainsäädäntö’, 86–7; Naisten ääni 1911, no. 12: ‘Eräitä ponsilauseita siitä, mihin suuntaan voimassa oleva avioliittolakimme on uudistettava’, 136–7.

31 Naisten ääni 31.3.1928, no. 6–7: “Heräämiseni”, 104.

32 Naisten ääni 31.3.1928, no. 6–7: “Heräämiseni”, 104–5; Naisten ääni 1907, no. 1: ‘Naidun naisen persoonallisesta vapaudesta’, 6–8; Naisten ääni 1907, no. 2: ‘Naidun naisen persoonallisesta vapaudesta’, 23.

33 Ibid.

34 Maikki Friberg (1861–1927), a doctor and teacher, was also an active member of the Finnish Women’s Union, and a founder of the Naisten ääni periodical. von Alfthan, Seitsemän vuosikymmentä Naisasialiitto Unionin historiaa, 42–53; Hietala, ‘Friberg, Maikki (1861-1927)’.

35 Nutid 1.3.1903, no. 3: ‘Referat af d:r Maikki Fribergs föredrag i sedlighetsfrågan hållet vid Kvinnosaksförbundet Unionens möte 28 / II 1903’, 111–12; Naisten ääni 1907, no. 2: ‘Naidun naisen persoonallisesta vapaudesta’, 23.

36 Koti ja yhteiskunta 15.3.1904, no 3: ‘Suomen Naisyhdistys 1884–1904’, 32.

37 Naisten ääni 10.5.1924, no. 9: ‘Naisten päivillä Oulussa’, 134.

38 Phillips, Putting Asunder, 495–8, 502.

39 Sulkunen, Raittius kansalaisuskontona, 12, 33–4, 206, 237–8; Sulkunen, ‘Suomi naisten äänioikeuden edelläkävijänä’, 41–2, 77–9; Sulkunen, ‘Suffrage, Nation and Political Mobilisation’, 88–9. Jallinoja, Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet, 65–6. Creating images of the drunkard and his wife among pro-divorcian and pro-temperance feminists in USA, see Basch Framing American Divorce, 77–8.

40 Sulkunen, Raittius kansalaisuskontona, 53–60, 206, 237–8; Jallinoja, Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet, 38; Heiskamo, ‘Women’s Voices’, 213; Korppi-Tommola, ‘Vuosisadan naisparlamentaarikkoja’, 219; Sulkunen, ‘Suomi naisten äänioikeuden edelläkävijänä’, 41–2; Lähteenmäki, ‘Naiset tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta’, 105–10; Sulkunen, ‘Suffrage, Nation and Political Mobilisation’, 88–9; von Alftan, Seitsemän vuosikymmentä Naisasialiitto Unionin historiaa, 169–70.

41 Naisten ääni 1907, no. 1: ‘Naidun naisen persoonallisesta vapaudesta’, 6–7; Naisten Ääni 29.4.1916, no. 15: ‘Naisen persoonallisesta vapaudesta avioliitossa’, 182.

42 Nutid 1.3.1903, no. 3: ‘Referat af d:r Maikki Fribergs föredrag i sedlighetsfrågan hållet vid Kvinnosaksförbundet Unionens möte 28 / II 1903’, 111–12.

43 E.g. Pylkkänen, ‘Finnish Understandings of Equality’, 27; Pylkkänen, Trapped in Equality, 77–8, 82, 84, 92–3, 98, 106.

44 Koti ja yhteiskunta 15.3.1904, no 3: ‘Suomen Naisyhdistys 1884-1904’, 32.

45 Eg. Bjurman, Catrines intressanta blekhet; Lystra, Searching the Heart; Jallinoja, Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet, 60, 88, 97–8.

46 Naisten ääni 1907, no. 1: ‘Naidun naisen persoonallisesta vapaudesta’, 6; Naisten Ääni 29.4.1916, no. 15: ‘Naisen persoonallisesta vapaudesta avioliitossa’, 182; Naisten ääni 5.5.1917, no. 16: ‘Avioliittolain uudistus. Eikö perinpohjaisempia korjauksia’, 183–4.

47 Naisten ääni 25.3.1916, no. 10: ‘Vastauksia “kärsivälle”’, 118–19; Naisten ääni 26.2.1916, no. 6: ‘Vastauksia “kärsivälle”’, 67; Naisten ääni 4.3.1916, no. 7: ‘Vastauksia “kärsivälle”’, 84–5.

48 Naisten ääni 5.5.1917, no. 16: ‘Avioliittolain uudistus. Eikö perinpohjaisempia korjauksia’, 183–4.

49 Naisten ääni 26.2.1916, no. 6: ‘Vastauksia “kärsivälle”’, 66–8; Naisten ääni 18.3.1916, no. 9: ‘Vastauksia “kärsivälle”’, 104. See also Nutid 1.4.1899, no. 4: ‘Framåt går det dock’, 102.

50 Naisten ääni 1907, no. 1: ‘Naidun naisen persoonallisesta vapaudesta’, 6; Naisten Ääni 29.4.1916, no. 15: ‘Naisen persoonallisesta vapaudesta avioliitossa’, 182; Naisten ääni 26.5.1917, no. 18: ‘Mietteitä avioliiton uudistuksesta’, 209–10.

51 Naisten ääni 26.2.1916 no. 6: ‘Vastauksia “kärsivälle”’, 66–8; Naisten ääni 18.3.1916, no. 9: ‘Vastauksia “kärsivälle”’.

52 Naisten ääni 1907, no. 2: ‘Naidun naisen persoonallisesta vapaudesta’, 23; Naisten Ääni 29.4.1916, no. 15: ‘Naisen persoonallisesta vapaudesta avioliitossa’, 182.

53 Bebel’s most important book, Die Frau und der Sozialismus (1883), was translated into Finnish in 1904 (Nainen ja yhteiskunnallinen kysymys). Nieminen, Taistelu sukupuolimoraalista, 105, 124–6, 189, 208–10, 215, 253, 256, 312; Räisänen, Onnellisen avioliiton ehdot, 53; Sulkunen, ‘Suomi naisten äänioikeuden edelläkävijänä’, 11.

54 Nieminen, Taistelu sukupuolimoraalista, 124–6, 208–10, 215–16, 221–3, 305, 307, 312; Räisänen, Onnellisen avioliiton ehdot, 49, 53–4, 128–9.

55 Jallinoja, Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet, 108–12; Räisänen, Onnellisen avioliiton ehdot, 48–53, 126–30; Basch, Framing American Divorce, 83–4.

56 Jallinoja, Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet, 108; Räisänen, Onnellisen avioliiton ehdot, 50.

57 Jallinoja, Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet, 64, 108–12; Räisänen, Onnellisen avioliiton ehdot, 50–3; Hagner and Försti, Suffragettien sisaret, 60–1.

58 E.g. Räisänen, Onnellisen avioliiton ehdot, 52.

59 This claim is based on reviewing the archives of bourgeois women’s associations. The Archive of Union, the League of Finnish Feminists. FNA; The Archive of the Finnish Women’s Association and the Archive of Finnish Women’s Union. The City Archive of Helsinki.

60 E.g. ‘Skilsmisse i norden’, 108–9.

61 Pylkkänen, ‘Finnish Understandings’, 27–30; Korppi-Tommola, Tahdolla ja tunteella tasa-arvoa, 25; Heiskamo, ‘Women’s Voices’, 214–18; Pylkkänen, Trapped in Equality, 40–4, 102–3.

62 Koti ja yhteiskunta 15.11.1901, no 11: ‘Äidin omistusoikeus lapsiin. Neiti Maria Cederschiöldin esitelmä Suomen Naisyhdistyksessä lokak. 8 p:nä 1901’, 110–13.

63 Author and suffragist Aleksandra Gripenberg (1857–1913) was also a long-standing president of the Finnish Women’s Association, and a member of the Finnish Parliament in 1907–1909. Korppi-Tommola, ‘Vuosisadan naisparlamentaarikkoja’, 218–19; Sainio, ‘Gripenberg, Aleksandra (1857-1913)’.

64 Koti ja yhteiskunta 15.7.1905, no. 7–8: ‘Naisasian nykyinen kanta Suomessa’, 91; Koti ja yhteiskunta 15.9.1908, no. 9: ‘Suomen naisen oikeusasemasta’, 95. Naisten ääni 31.3.1929, no. 5–6: ‘Te merkilliset olennot’, 122. See also Nutid 1.3.1903, no. 3: ‘Referat af d:r Maikki Fribergs föredrag i sedlighetsfrågan hållet vid Kvinnosaksförbundet Unionens möte 28 / II 1903’, 111–12.

65 Tekla Hultin (1864–1943) was a teacher, the main registrar of Statistics Finland, and also the first woman in Finland to receive a doctorate. Korppi-Tommola, ‘Vuosisadan naisparlamentaarikkoja’, 220–1; Sainio, ‘Hultin, Tekla (1864-1943)’.

66 Naisten Ääni 1906, no. 6–7: ‘Parannuksia naisen oikeusasemassa’, 89–90.

67 Koti ja yhteiskunta 15.11.1901, no. 11: ‘Äidin omistusoikeus lapsiin. Neiti Maria Cederschiöldin esitelmä Suomen Naisyhdistyksessä lokak. 8 p:nä 1901’, 113; Naisten ääni 1907, no. 1: ‘Naidun naisen persoonallisesta vapaudesta’, 6; Naisten ääni 1907, no. 2: ‘Naidun naisen persoonallisesta vapaudesta’, 23; Koti ja yhteiskunta 15.9.1908, no. 9: ‘Suomen naisen oikeusasemasta’, 95.

68 Kurki-Suonio, Äidin hoivasta yhteishuoltoon, 387–8.

69 Jallinoja, Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet, 53–7, 63; Hagner and Försti, Suffragettien sisaret, 16, 44–5, 82.

70 Sulkunen, ‘Naisten järjestäytyminen’, 158–67, 171–2; Ollila, Suomen kotien päivä valkenee, 37–42, 46–51, 56–62, 132–45; Räisänen, Onnellisen avioliiton ehdot, 116–20; Pylkkänen, ‘Finnish Understandings’, 32–3.

71 Pylkkänen, ‘Finnish Understandings’, 32–3; Heiskamo, ‘Women’s Voices’, 214–15; Pylkkänen, Trapped in Equality, 26.

72 von Alftan, Seitsemän vuosikymmentä Naisasialiitto Unionin historiaa, 119–20.

73 Naisten ääni 1911, no. 3: ‘Suomalaisen naisliiton luentopäivät Helsingissä maalisk. 1–3 p:nä’, 32–3; Naisten ääni 1911, no. 8: ‘Avioliittolainsäädäntö’, 86–7; Naisten ääni 1911, no. 12: ‘Eräitä ponsilauseita siitä, mihin suuntaan voimassa oleva avioliittolakimme on uudistettava’, 136–7.

74 E.g. von Alftan, Seitsemän vuosikymmentä Naisasialiitto Unionin historiaa, 115–20; Hagner and Försti, Suffragettien sisaret, 52, 54; Kangas, Omaisuuden yhteisyydestä,

75 Korppi-Tommola, Tahdolla ja tunteella tasa-arvoa, 64. E.g. Koti ja yhteiskunta 15.6.1907, no. 6: ‘Äidin oikeus lapsiinsa’, 69; Koti ja yhteiskunta 15.2.1911, no. 2–3: ‘Naisten anomukset eduskunnassa’, 14–16.

76 Pylkkänen, Trapped in Equality, 43; Kangas, Omaisuuden yhteisyydestä, 15–44.

77 Pylkkänen, ‘Finnish Understandings’, 33–4; Melby et al., ‘The Nordic Model of Marriage’, 659; Lähteenmäki, ‘Naiset tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta’, 100; Kangas, Omaisuuden yhteisyydestä, 13–61; Pylkkänen, Trapped in Equality, 37–48, 53–65, 80–1, 87, 96–7.

78 Lucina Hagman (1853–1946) was a supporter of the liberal stance of the Finnish bourgeois women’s movement. Alongside Aleksandra Gripenberg, she was the most influental feminist in Finland. She was also a principal of the Finnish co-educational school and founder and chair of the new Finnish co-educational school. von Alfthan, Seitsemän vuosikymmentä Naisasialiitto Unionin historiaa, 30–42; Korppi-Tommola, ‘Vuosisadan naisparlamentaarikkoja’, 220–1; Ollila, ‘Hagman, Lucina (1853-1946)’.

79 E.g. VPA, Liitteet III: 27.5.1907, anomusehdotus no. 2, 5–14; VPA, Liitteet III: 18.2.1908, anomusehdotus no. 8, 5–6.

80 E.g. VPA, Liitteet IX, III: 15.8.1908, anomusehdotus no. 133, 50–3; VPA, Liitteet III: 14.3.1910, anomusehdotus no. 64, 112–13.

81 Pylkkänen, ‘Finnish Understandings’, 36; Melby et al., ‘Introduction’, 20–1; Melby et al., ‘Inledning, 654–5; Pylkkänen, Trapped in Equality, 96–7, 102.

82 Hilda Käkikoski (1864–1912) was an author, vice-chairman of the Finnish Women’s Association, and teacher of history in the Finnish co-educational school in Helsinki. Korppi-Tommola, ‘Vuosisadan naisparlamentaarikkoja’, 219–20; Ahtisaari, ‘Käkikoski, Hilda (1864-1912)’.

83 Hedvig Gebhard (1861–1961) was a member of the Finnish Parliament, and she also acted as a journalist both for the Pellervo periodical and Kotiliesi periodical, which concentrated on the education of homemakers. Korppi-Tommola, ‘Vuosisadan naisparlamentaarikkoja’, 217, 219; Sysiharju, ‘Gebhard, Hedvig (1867-1961)’.

84 E.g. VPA, Liitteet III: 29.5.1907, anomusehdotus no. 18, 20–2; VPA, Liitteet III: 11.3.1910, anomusehdotus no. 69, 115; VPA, Liitteet III: 14.3.1912, anomusehdotus no. 64, 21.

85 VPA, Liitteet IX, III: 15.8.1908, anomusehdotus no. 133, 50–3; VPA, Liitteet III: 14.3.1910, anomusehdotus no. 64, 112–13.

86 Lausunto koskeva Lainvalmistelukunnan mietintöä, 20. See also Kangas, Omaisuuden yhteisyydestä, 58–64; Hagner and Försti, Suffragettien sisaret, 55; Pylkkänen, Trapped in Equality, 97.

87 VPA, Liitteet III: 24.4.1917, anomusehdotus no. 13, 162–4; VPA, Pöytäkirjat I: 22.6.1917, 609–11.

88 Mahkonen, Avioero, 153, 162–8, 178–81, 203–11.

89 Mahkonen, Avioero, 176.

90 Mahkonen, Avioero, 150–9, 178–84.

91 Pylkkänen, Trapped in Equality, 99.

92 VPA, Asiakirjat I: 25.2.1921, Hallituksen esitys no. 2 laiksi aviopuolisoiden oikeussuhteista; VPA, Asiakirjat III: 30.11.1923, Lakivaliokunnan mietintö N:o 5 Hallituksen esityksen johdosta laiksi aviopuolisoiden oikeussuhteista; Ehdotus uudeksi aviokaareksi; VPA, Asiakirjat III: 14.10.1927, Hallituksen esitys no. 40 uudeksi aviokaareksi; VPA, Asiakirjat III: 14.11.1928, Lakivaliokunnan mietintö N:o 2 hallituksen esityksen johdosta uudeksi aviokaareksi. See also Allardt, Miljöbetingade differenser, 133–9; Kangas, Omaisuuden yhteisyydestä, 65–73; Mahkonen, Avioero, 3, 152–3, 184–99.

93 See Mahkonen, Avioero, 55–4, 112–44.

94 Grönvall, Uusi avioliittolainsäädäntö, 77–84, 207–13; Mahkonen Avioero, 199–201.

95 Grönvall, Uusi avioliittolainsäädäntö, 87–8, 216; Kurki-Suonio, Äidin hoivasta yhteishuoltoon, 375–9; Pylkkänen, ‘Finnish Understandings’, 36; Pylkkänen, Trapped in Equality, 102–3.

96 Pylkkänen, ‘Finnish Understandings’, 36; Melby et al., ‘Introduction’, 16–17; Melby et al., ‘The Nordic Model of Marriage’, 655–6; Kurki-Suonio, Äidin hoivasta yhteishuoltoon, 377; Pylkkänen, Trapped in Equality, 102–3.

97 Kurki-Suonio, Äidin hoivasta yhteishuoltoon, 398–408, 440–5, 481–2.

98 Mandi Hannula was a teacher and long-standing politician who had an important role promoting the new Marriage Act in the Finnish parliament in the 1920s. She was also active in the temperance movement and the Martha Organization, and was a member of the editorial staff of the Kotiliesi periodical. Marjomaa, ‘Hannula, Mandi (1880-1952)’.

99 VPA, Asiakirjat III: 14.11.1928, Lakivaliokunnan mietintö N:o 2 hallituksen esityksen johdosta uudeksi aviokaareksi, vastalauseet, 42–3; VPA, Pöytäkirjat I: 8.2.1929, 62; VPA, Pöytäkirjat I: 62, 1.3.1929, 342–3.

100 Sysiharju, ‘Gebhard, Hedvig (1867-1961)’.

101 See Marjomaa, ‘Hannula, Mandi (1880-1952)’.

102 von Alftan, Seitsemän vuosikymmentä Naisasialiitto Unionin historiaa, 26–30, 48–51, 53.

103 The Archive of Union, the League of Finnish Feminists. FNA; The Archive of the Finnish Women’s Association and the Archive of Finnish Women’s Union. The City Archive of Helsinki.

104 Phillips, Putting Asunder, 500–7; Copley, Sexual Moralities in France, 113; Basch, Framing American Divorce, 69, 72.

105 ‘Skilsmisse i norden’, 118–19.

106 Räisänen, Onnellisen avioliiton ehdot, 109–16; Pylkkänen, Trapped in Equality, 75–6; Markkola Synti ja siveys, 132. Religion had, in general, a great influence on the ideology and actions of Nordic upper-middle-class women. E.g. Markkola Gender and Vocation; Markkola, Synti ja siveys.

Additional information

Notes on contributors

Pasi Saarimäki

Pasi Saarimäki, PhD, research fellow. Address: Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä, Seminaarinkatu 15, 40014 Jyväskylän yliopisto, Finland. [email: [email protected]]