Changing Notions of Lone Motherhood in Twentieth‐Century Finland

Abstract

Through written life stories of lone mothers, this article examines changes in lone motherhood in twentieth‐century Finland. While the older life‐story writers’ narratives are clearly influenced by an ‘ethos of survival’ and the regulation of female sexuality, the younger writers relate their experiences with the help of scripts on gender equality and the psychological importance of ‘good’ parenting. These narrative shifts point to important changes in cultural scripts on women’s positions in families, on the labour market, and in society.

Notes

[1] In telling narratives about their lives people invariably make use of shared cultural resources such as narrative frameworks and cultural scripts that offer guidelines as to how a person ‘should’ be. Catherine Kohler Riessman (1993) Narrative Analysis (Newbury Park, CA: Sage).

[2] Minna Rantalaiho (unpublished manuscript) Yksinhuoltajuus ja yhteiskuntamuutos: Aviottomasta äitiydestä jaettuun vanhemmuuteen.

[3] Ritva Nätkin (1991) Familj, klass och kön i välfärdsstaten, in Panu Pulma (Ed.) Den problematiska familjen (Helsingfors: Suomen Historiallinen Seura).

[4] Ritva Nätkin (1997) Kamppailu suomalaisesta äitiydestä. Maternalismi, väestöpolitiikka ja naisten kertomukset (Tampere: Gaudeamus); Kaarina Jousimaa (1983) ‘Jokainen lapsi on pelastettava elämälle’—Avioton äiti ja lapsi suomalaisessa yhteiskunnassa (Helsinki: Federation of Mother and Child Homes).

[5] Vanessa May (1999) Work and Financial Survival in the Life Stories of Finnish Lone Mothers: complicating the existing research narrative on the financial aspects of lone motherhood (Ser. A: 504) (Åbo: Department of Sociology, Faculty of Economics and Political Science, Åbo Akademi University).

[6] Vanessa May (2003) Lone Motherhood Past and Present: the life stories of Finnish lone mothers, Nordic Journal of Women’s Studies, 11, pp. 27–39.

[7] J. P. Roos (1987) Suomalainen elämä: Tutkimus tavallisten suomalaisten elämäkerroista (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura); Anni Vilkko (1997) Omaelämäkerta kohtaamispaikkana: Naisen elämän kerronta ja luenta (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).

[8] Literacy levels are high and writing is a popular hobby in Finland. Vilkko, Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. See Gunilla Sand (1998) Kvinnoliv i Svenskfinland—ett tvärsnitt av materialet, in Harriet Silius, Ann‐Catrin Östman & Kristin Mattsson (Eds) I dialog med kvinnoliv (no. 11) (Åbo: Institute of Women’s Studies, Åbo Akademi University) for details of the Kvinnoliv collection.

[9] These accounts were written in 1995 and are therefore inevitably to some degree shaped not only by the past experiences of the writers but also by their personal circumstances and social context at the time of writing. However, the fact that the two cohorts of writers present such different accounts of lone motherhood indicates that there is some difference in their original experiences as well and that their understanding of their lone motherhood is to some degree influenced by the social/historical context in which it was experienced.

[10] Nätkin, ‘Familj, klass och kön’; Jousimaa, ‘Jokainen lapsi’; Irma Sulkunen (1990) The Mobilisation of Women and the Birth of Civil Society, in Merja Manninen & Päivi Setälä (Eds) The Lady with the Bow (Helsinki: Otava).

[11] David Bradley (1998) The Antecedents of Finnish Family Laws: legal tradition, political culture and social institutions, Journal of Legal History, 19, pp. 93–115.

[12] Raija Julkunen (1994) Suomalainen sukupuolimalli—1960‐luku käänteenä, in Anneli Anttonen, Lea Henriksson & Ritva Nätkin (Eds) Naisten hyvinvointivaltio (Tampere: Vastapaino).

[13] Nätkin, Kamppailu suomalaisesta äitiydestä; Vuokko Aromaa (1990) Tyttöikä—tuulenpyörre ja tosipaikka, in Kari Immonen (Ed.) Naisen elämä. Mistä on pienet tytöt tehty, mistä tyttöjen äidit (Keuruu: Otava); Beatrice Moring (2002) Widowhood Options and Strategies in Preindustrial Northern Europe: socioeconomic differences in household position of the widowed in 18th and 19th century Finland, History of the Family, 7, pp. 79–99; Pirjo Markkola (1994) Työläiskodin synty. Tamperelaiset työläisperheet ja yhteiskunnallinen kysymys 1870‐luvulta 1910‐luvulle (Helsinki: Suomen Historiallinen Seura); Raija Julkunen (1999) Gender, Work, Welfare State, in Päivi Lipponen & Päivi Setälä (Eds) Women in Finland (Helsinki: Otava).

[14] May, Work and Financial Survival.

[15] Ibid; Jaana Kuusipalo (1999) Finnish Women in Politics, in Lipponen & Päivi, Women in Finland.

[16] Moring, ‘Widowhood Options and Strategies’; Ann‐Catrin Östman (2000) Mjölk och jor: Om kvinnlighet, manlighet och arbete i ett österbottniskt jordbrukssamhälle ca. 1870–1940 (Åbo: Åbo Akademi University Press); Tiina Silvasti (2003) Bending Borders of Gendered Labour Division on Farms: the case of Finland, Sociologia Ruralis, 43, pp. 154–166; Kirsti Niskanen (2001) Gender Economics in Action: rural women’s economic citizenship in Finland during the twentieth century, Journal of Women’s History, 13, pp. 132–152.

[17] Kuusipalo, ‘Finnish Women in Politics’.

[18] Niskanen, ‘Gender Economics in Action’; Julkunen, ‘Gender, Work, Welfare State’.

[19] Moring, ‘Widowhood Options and Strategies’.

[20] Erkki Pihkala (1986) Sopeutuminen rauhaan, in Erkki Pihkala (Ed.) Teollisuus‐Suomi 1945–1980 (Helsinki: Tammi); Arvo Peltonen (1982) Suomen kaupunkijärjestelmän kasvu 1815–1970: Teollistumisen vaikutuksia perifeerisen maan kaupungistumiseen (Helsinki: Societas scientarium Fennica).

[21] Roos, Suomalainen elämä; Matti Kortteinen (1992) Kunnian kenttä: Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona (Hämeenlinna: Hanki ja Jää).

[22] Roos, Suomalainen elämä; Kortteinen, Kunnian kenttä; Harriet Strandell (1984) Kolmen naissukupolven kokemuksia työstä ja perheestä, in Elina Haavio‐Mannila, Riitta Jallinoja & Harriet Strandell (Eds) Perhe, työ ja tunteet. Ristiriitoja ja ratkaisuja (Porvoo: WSOY).

[23] Anne Ollila (1990) Perhe—ura vai vankila, in Kari Immonen (Ed.) Naisen elämä. Mistä on pienet tytöt tehty, mistä tyttöjen äidit (Keuruu: Otava).

[24] Aromaa, ‘Tyttöikä’; Jousimaa ‘Jokainen lapsi’; Nätkin, ‘Familj, klass och kön’.

[25] Women gained equal rights with men to inherit farmland in the 1860s (Moring, ‘Widowhood Options and Strategies’), while married women obtained control over their own earnings in 1889. Women gained the vote in 1906.The Law on Marriage in 1929 stipulated that husband and wife be financially independent but with rights to each other’s income. This same law decreed that husbands ceased to be their wives’ legal guardians and granted divorce on the grounds of incompatibility. Bradley, ‘The Antecedents of Finnish Family Laws’.

[26] Ibid.

[27] Nätkin, ‘Familj, klass och kön’.

[28] Ibid.

[29] Julkunen, ‘Suomalainen sukupuolimalli’; Ollila, ‘Perhe—ura vai vankila’; Jaana Vuori (2001) Äidit, isät ja ammattilaiset (Tampere: Tampere University Press).

[30] May, ‘Lone Motherhood Past and Present’.

[31] Eva Gottberg (1996) Perhesuhteet ja lainsäädäntö (Turku: Turun yliopisto).

[32] Riitta Jallinoja (1984) Perhekäsityksistä perhettä koskeviin ratkaisuihin, in Elina Haavio‐Mannila, Riitta Jallinoja & Harriet Strandell (Eds) Perhe, työ ja tunteet. Ristiriitoja ja ratkaisuja (Porvoo: WSOY); Central Statistical Office of Finland 1997; Kirsti Kurki‐Suonio (1999) Äidinhoivasta yhteishuoltoon—lapsen edun muuttuvat oikeudelliset tulkinnat. Oikeusvertaileva tutkimus (Helsinki: Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, Sarja A nro 222); Riitta Auvinen (1995) Lapsiperhe Suomessa (D28/1995) (Helsinki: Family Federation of Finland, Population Research Institute).

[33] Jousimaa, Jokainen lapsi; Veera Reuna (1997) Perhebarometri 1997 (E3/1997) (Helsinki: Family Federation of Finland, Population Research Institute).

[34] Riitta Hjerppe (1990) Kasvun vuosisata (Helsinki: VAPK‐kustannus); Julkunen, ‘Suomalainen sukupuolimalli’.

[35] Ibid.

[36] Ritva Nätkin (2003) Moninaiset perhemuodot ja lapsen hyvä, in Hannele Forsberg & Ritva Nätkin (Eds) Perhe murroksessa: Kriittisen perhetutkimuksen jäljillä (Helsinki: Gaudeamus).

[37] Anne‐Maria Holli (2003) Discourse and Politics for Gender Equality in Late Twentieth Century Finland (Helsinki: University of Helsinki); Kirsti Lempiäinen (2002) Kansallisuuden tekeminen ja toisto, in Tuula Gordon, Katri Komulainen & Kirsti Lempiäinen (Eds) Suomineitonen, hei! Kansallisuuden sukupuoli (Tampere: Vastapaino).

[38] Central Statistical Office of Finland (1998a) Naiset ja miehet Suomessa 1998 (Sukupuolten tasa‐arvo 3) (Helsinki: Author).

[39] Central Statistical Office of Finland (1998b) Tasa‐arvobarometri 1998 (Elinolot 1998:1) (Helsinki: Central Statistical Office of Finland); Veera Reuna (1998) Perhebarometri 1998: Vastuu perheen arjessa (E4/1998) (Helsinki: Family Federation of Finland, Population Research Institute).

[40] Barbara Hobson (1994) Solo Mothers, Social Policy Regimes and the Logics of Gender, in Diane Sainsbury (Ed.) Gendering Welfare States (London: Sage).

[41] Katja Forssén (1998) Children, Families and the Welfare State: studies on the outcomes of the Finnish family policy (Research Report 92) (Helsinki: National Research and Development Centre for Welfare and Health); Björn Halleröd, Daniel Larsson, David Gordon & Veli‐Matti Ritakallio (2006) Relative Deprivation: a comparative analysis of Britain, Finland and Sweden, Journal of European Social Policy, 16, pp. 328–345.

[42] Ollila, ‘Perhe—ura vai vankila’; Vuori, Äidit, isät ja ammattilaiset.

[43] Kurki‐Suonio, Äidinhoivasta yhteishuoltoon.

[44] Nätkin, ‘Moninaiset perhemuodot’.

[45] Jouko Huttunen (2001) Isänä olemisen uudet suunnat: Hoiva‐isiä, etä‐isiä ja ero‐isiä (Jyväskylä: PS‐kustannus); Minna Rantalaiho (2003) Pohjoismaisen isyyspolitiikan isäkuva, in Forsberg & Nätkin (Eds), Perhe murroksessa; Jaana Vuori (2003) Äitiyden ainekset, in Forsberg & Nätkin (Eds), Perhe murroksessa.

[46] Ibid.; Hannele Forsberg (1995) Sosiaalitoimiston isä: Kaivattu, toivoton ja uhkaava, in Leena Eräsaari, Raija Julkunen & Harriet Silius (Eds) Naiset yksityisen ja julkisen rajalla (Tampere: Vastapaino).

[47] Marjo Kuronen (2003) Eronnut perhe?, in Forsberg & Nätkin (Eds), Perhe murroksessa.

[48] Raija Julkunen (2006) Perheen vastaisku: Familistista käännettä jäljittämässä (Helsinki: Gaudeamus).

[49] Vanessa May (2008) On Being a ‘Good’ Mother: the moral presentation of self in written life stories, Sociology, 42, pp. 470–486.

[50] Carol Smart & Bren Neale (1999) Family Fragments? (Cambridge: Polity Press).

[51] Ibid.; Janet Ribbens McCarthy, Ros Edwards & Val Gillies (2003) Making Families: moral tales of parenting and step‐parenting (Durham: Sociology Press).

[52] May, ‘Lone Motherhood Past and Present’.