Critical factors of intensive family work connected with positive outcomes for child welfare clients

Abstract

Mechanisms producing positive change in troubled families were analysed. The study aimed to answer the questions: What kind of case and client outcomes does intensive family work (IFW) produce for child welfare clients? From the perspective of family workers, what kind of critical factors for positive child, parent and family outcomes can be identified? The study used child welfare case files of 35 families with 93 children from one social office and interviews with 20 family workers and IFW managers in 5 municipalities in Finland. The shades of worries scale was used in evaluating the change in each family's situation. The case outcome measures for children included changes in the child's status in open care, short-term placement or foster care. During IFW, positive changes took place in 23 families out of 35 (66%). Twenty-seven children from 16 families did not continue as child welfare clients. Eleven children were placed into foster care during IFW and two years after it. The critical processes for outcomes included time, trust building and engagement, practical help, facilitating communication and guaranteeing the best interest of the child. IFW was considered effective for positive outcomes for the majority of families with complex needs.

Tutkimuksessa analysoitiin mekanismeja, jotka tuottavat myönteisiä muutoksia vaikeuksissa oleville perheille. Tutkimuskysymykset olivat: Millaisia muutoksia intensiivinen perhetyö tuottaa lastensuojelun asiakasperheissä asiakkuusaseman muutosten ja hyvinvoinnin näkökulmasta? Millaisia kriittisiä lapseen, vanhempaan ja perheeseen liittyviä myönteisiä vaikuttavuustekijöitä voidaan tunnistaa perhetyöntekijöiden näkökulmasta? Tutkimuksen aineistona olivat 35 lastensuojelun asiakasperheen, joissa oli 93 lasta, lastensuojeluasiakirjat. Lisäksi toteutettiin 20 perhetyöntekijän ja perhetyön johtajan haastattelut viidessä suomalaisessa kunnassa. Perheiden tilanteessa perhetyön aikana tapahtunutta muutosta arvioitiin Huolen vyöhykkeistö -asteikon avulla. Tapauskohtaisina vaikutuksina tarkasteltiin muutoksia lapsen asiakkuusasemassa: lastensuojelun avohuolto, lyhytaikainen avohuollon sijoitus tai siirtymä sijaishuoltoon. Perheiden tarpeet olivat heterogeenisia. Intensiivisen perhetyön aikana 23 perheessä tapahtui positiivisia muutoksia (66% kaikista perheistä). Lapsista 27, jotka kuuluivat 16 perheeseen, ei jatkanut lastensuojelun asiakkaina, kun taas 11 lasta sijoitettiin sijaishuoltoon intensiivisen perhetyön aikana tai sitä seuranneiden kahden vuoden kuluessa. Vaikuttavuuden kannalta kriittisiä prosesseja työntekijöiden mukaan olivat riittävä aika, luottamuksen rakentaminen ja sitoutuminen, käytännön apu, kommunikaation tukeminen ja lapsen edun varmistaminen. Intensiivisen perhetyön voidaan tulosten perusteella katsoa tuottavan positiivisia muutoksia suurimmalle osalle sellaisista perheistä, joilla on kompleksisia tarpeita.

Keywords:

• Child welfare
• parenting
• risk

Avainsanoja:

• Lastensuojelu
• vanhemmuus
• riski

Disclosure statement

No potential conflict of interest was reported by the authors.

Notes on contributors

Pirjo Pölkki, Ph.D. (in psychology), is Emerita professor of Child Welfare at the Department of Social Sciences at University of Eastern Finland. Her research interests are processes and outcomes of community-based child welfare measures and preventative childcare.

Riitta Vornanen, Ph.D. (in social work), is Professor in Social Work with Children and Young people at the Department of Social Sciences at University of Eastern Finland. Her teaching and research are on child welfare and issues of security and insecurity among children and young people.

Riina Colliander, M.Soc.Sci (in social work), is Manager of a Child Welfare Unit, Vanhamäki

Foundation, and part-time teacher at the Emergency Services College.

Additional information

Funding

This work was supported by Academy of Finland.