The power of silence: silencing as a method of preventing whistleblowing

ABSTRACT

The article discusses silencing as an obstacle to whistleblowing in the field of social work. Silencing seeks to prevent reporting or discussion of wrongdoing at work, including illegal and unethical practices. The empirical material comprises interviews (N = 17) and email exchanges with Finnish social workers, in which they describe their experiences and perceptions of silencing at their workplace. The article describes forms of silencing and uses content analysis to analyse these from the perspective of power. The results characterise silencing as the hidden exercise of power, using institutional mechanisms, communication hierarchies and informal rules to control channels of communication and information flows. By distracting from or delaying redress of malpractice and undermining employees’ right to recognise and report wrongdoing by minimising, wrongdoing is normalised and responsibility to take action is avoided. These silencing mechanisms must be understood if they are to be challenged and properly addressed.

TIIVISTELMÄ

Artikkeli käsittelee vaientamista sosiaalialan työn epäkohtien raportoinnin esteenä. Vaientamisella pyritään estämään työn epäkohdista, kuten laittomista ja epäeettisistä toiminnoista, keskusteleminen ja niistä raportointi. Artikkelin empiirinen aineisto koostuu haastatteluista (N17) ja sähköpostiviesteistä suomalaisten sosiaalialan työntekijöiden kanssa, joissa he kuvailevat kokemuksiaan sekä havaintojaan vaientamisesta työyhteisössä. Artikkeli kuvailee vaientamisen muotoja ja analysoi niitä vallan näkökulmasta, sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittavat vaientamisen olevan piiloutuvaa vallankäyttöä, joka muodostuu institutionaalisista mekanismeista, kommunikaatiohierarkioista ja epävirallisista säännöistä. Vaientaminen tapahtuu kontrolloimalla tiedonkulkua ja keskustelukanavia, harhauttamalla ja viivästyttämällä epäkohtien ratkaisemista. Organisaatioissa normalisoidaan epäkohtia vähättelemällä niitä ja epäkohtien korjaamisvastuuta väistellään. Ongelmien poistamista edistävien työntekijöiden osaamista väheksytään organisaatioissa ja heitä syyllistetään ongelmista. Vaientamisen ymmärtäminen on tärkeää, mikäli halutaan edistää sosiaalialan epäkohtien poistamista ja palveluiden laadun kehittämistä.

KEYWORDS:

• Whistleblowing
• silencing
• social work
• forms of power
• institutional ethnography

AVAINSANAT:

• Epäkohtien paljastaminen
• epäkohtien raportointi
• ilmianto
• vaientaminen
• sosiaalityö
• vallan muodot
• institutionaalinen etnografia

Disclosure statement

No potential conflict of interest was reported by the author.

Notes on contributor

Laura Tiitinen is a doctoral student at the University of Lapland, faculty of social sciences in Finland. She has been teaching macro social work for several years in Finland. She has published several academic and journalistic articles of media advocacy. Her research interests are in use of whistleblowing and media advocacy in social work. Currently she works as a qualified social worker with children and adults with special needs.

Additional information

Funding

This work was supported by Sosnet - Finnish National University Network for Social Work [Doctoral Student Grant].