Managerial audit and community mental health: a study of rationalising practices in Finnish psychiatric outpatient clinics

Abstract

In many European welfare states the reform of mental health services has been accompanied by the implementation of new forms of governance, including the introduction of managerial audit systems. While such systems have been developed for ‘good causes’, such as quality assurance, financial management and monitoring staff performance, they may simultaneously produce diverse and contradictory effects on practice. The aim of this article is to examine the role of one managerial audit system, introduced in psychiatric outpatient clinics in central Finland, and assess its impact on practice. Reference is made to modernising mental health policy in the UK as that has producedsimilar practics outcomes. The research was an empirical study of practice using a mixed-method case study design involving documentary research and semi-structured interviews. Insights from Mitchell Dean's notion of governmentalisation of government were utilised in the analysis. It was found that, although the audit system primarily served administrative needs, it began to reshape practice by reinforcing certain modes of working and excluding others. The analysis of community mental health work in Finland, with similar trends in the UK, highlights the connection between documentation, resource allocation and managerial priorities that reinforce particular styles of practice. In community mental health services it would appear that the problems of professional practice have become the problems of administration.

Olennainen osa Euroopan hyvinvointivaltioiden mielenterveyspalvelujen uudistamista on ollut hallinnolliseen tiedontuotantoon kehitetyt teknologiat, johon myös työntekijöiden toimintaa auditoivat tietojärjestelmät sisältyvät. Vaikka tietojärjestelmien käyttöönotolla tähdätään hyödyllisinä pidettyihin tavoitteisiin kuten laadunvarmistamiseen, taloudelliseen tehokkuuteen ja toiminnan seurattavuuteen, se saattavat samaan aikaan tuottaa hyvinkin moninaisia ja keskenään ristiriitaisia vaikutuksia käytäntöön. Artikkelissa tarkastellan eräissä suomalaisissa mielenterveystoimistoissa käytettyä, hallinnollisiin tarpeisiin kehitettyä tietojärjestelmää ja arvioida sen vaikutuksia psykiatrisen avohoidon päivittäisille käytännöille. Näitä vaikutuksia suhteutetaan Iso-Britannian mielenterveyspolitiikassa toteutettuun palvelujen viimeaikaiseen modernisointiin. Tutkimus toteutettiin empiirisenä tapaustutkimuksena, jonka aineistona käytettiin suomalaisten mielenterveystoimistojen dokumenttejja sekä eri ammatteja edustavien työntekijöiden puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Analyysissa hyödynnettiin Mitchell Deanin ideaa hallinnan hallinnallistumisesta. Tutkimus osoitti, että vaikka tietojärjestelmä palvelee ensisijaisesti hallinnollisia tarpeita, sen vaikutukset ulottuivatmyös sisällölliseen työhön, kuten asiaskasvastaanottoihin sekä työntekijöiden terapeuttiseen orientaatioon ja ammatilliseen itseymmärrykseen. .Toiminnan dokumentointi ja vahvistavan tietynlaisia avohoidon käytäntöjä, jotka painottuvat myös. Iso-Britiannian uudistetuissa mielenterveyspalveluissa. Tässä kehyksessä psykiatrisen avohoidon ammatilliset käytännöt ja niiden määrittymisen ongelmat näyttävät tulleen yhä enemmän palvelujen hallinnoinnin ongelmiksi.

Keywords:

• managerial audit
• mental health practice
• non-institutional psychiatric care
• governmentalisation of government
• Finland
• UK

Avainsanat:

• auditointi
• tietojärjestelmät
• mielenterveystyö
• psykiatrinen avohoito
• hallinan hallinnallistuminen
• Suomi
• Iso-Britania

Acknowledgements

Please note that part of the analysis presented in this article has been previously published in the Finnish Journal of Social Policy and Social Work Research, Janus. See Saario, S. and Hämäläinen, P., 2007. Mielenterveystoimiston käytäntöjen muotoutuminen tietojärjestelmän välittäminä [The formation of mental health clinic work via computer-based data systems]. Janus, 15 (2), 149–164. It has been translated and developed here with the kind permission of the publisher and Chief Editor of Janus.

Notes

1. Outpatient clinics are the prevalent form of providing specialised psychiatric community care in Finland. Administratively, clinics belong either to special health care or primary health care. Operating in a defined district, clinics collaborate with other regional agencies like municipal health centres, psychiatric hospitals, day hospitals, domestic social work teams and various voluntary and semi-public NGOs. Access to treatment requires a doctor's referral.

2. Interviewees have given their consent for presenting the data, with original extracts in Finnish translated into English.

3. The values of Finnish mental health practice are primarily based on psychotherapeutic approaches. Amongst Finnish mental health professionals, psychotherapeutic encounters are seen as an essential part both in the treatment of depression and schizophrenia (Helén 2007, pp. 153, 163). Unlike the UK, in Finland psychotherapy is mainly provided within public mental health services.

4. For a more thorough account of the concept of technologies of government see Dean (1994, pp. 187–188, 1999, p. 173).