The deteriorating work-related well-being among statutory social workers in a rigorous economic context

Abstract

This article examines the connection between economic pressures and impaired well-being at work experienced by Finnish statutory social workers. The survey data were collected during the years 2011–2012. The respondents (N = 817) were social workers in statutory social services. The overall response rate was 46.5 and nearly 60% of all Finnish municipalities participated in the study. This study affirms the worrying state of the well-being at work of statutory social workers. Up to 43% of the respondents reported worsening of their work-related well-being during the past two years. On average, they had experienced impaired work-related well-being at least once a month. Nearly 18% reported experiencing this at least a few times a week or even daily. According to the respondents, economic pressures had increased while the opportunities to practice ethically responsible social work had decreased. Increasing demands for efficiency predicted not only impaired work-related well-being directly, but also through decreasing opportunities to do ethically responsible social work. The role of the budget constraints in predicting impaired well-being became meaningful when these constraints were connected to decreasing opportunities to do ethically responsible social work.

Artikkelissa tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden kokemien talouspaineiden sekä heikentyneen työhyvinvoinnin välistä yhteyttä. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2011–2012. Vastaajat (N = 817) työskentelivät lastensuojelun ja/tai aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijän tehtävissä kunnallisissa sosiaalipalveluissa. Kokonaistutkimuksen vastausprosentti oli 46.5 ja tutkimukseen osallistui liki 60 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Tutkimus vahvistaa sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin olevan huolestuttavan heikkoa. Jopa 43 prosenttia vastaajista raportoi työhyvinvointinsa heikentyneen kuluneen kahden vuoden aikana. Keskimäärin vastaajilla oli työpahoinvoinnin kokemuksia vähintään kerran kuussa. Jopa 18 prosenttia vastaajista raportoi kärsivänsä tällaisista kokemuksista vähintään muutaman kerran viikossa tai jopa päivittäin. Vastaajien mukaan asiakastyöhön liittyvät talouspaineet olivat lisääntyneet samalla kun mahdollisuudet ammattieettisesti vastuullisen sosiaalityön tekemiseen olivat heikentyneet. Kokemukset lisääntyneistä tehokkuusvaatimuksista selittivät heikentynyttä työhyvinvointia suoraan. Lisäksi ne selittivät työhyvinvoinnin heikentymistä huonontuneiden mahdollisuuksien tehdä ammattieettisesti vastuullista sosiaalityötä kautta. Kokemukset lisääntyneistä säästöpaineista puolestaan ennustivat heikentynyttä työhyvinvointia, mikäli ne yhdistyivät heikentyneisiin mahdollisuuksiin tehdä ammattieettisesti vastuullista sosiaalityötä.

Keywords:

• work-related well-being
• statutory social work
• economic pressures
• social work ethics

Avainsanat:

• työhyvinvointi
• lakisääteinen sosiaalityö
• talouspaineet
• sosiaalityön etiikka

Notes on contributor

Maija Mänttäri-van der Kuip is a Ph.D. candidate in Social Work at the University of Jyväskylä in Finland. Her research interests include transformation of welfare state, work-related well-being in welfare services and social work ethics.