![Sample our Politics & International Relations journals, sign in here to start your FREE access for 14 days]({"type":"image" , "src" : "/sda/5947/TOC-Subject-Sample-2021-Politics-International-Relations.jpg"})
Abstract
The Second World War profoundly affected the school system in Finland that already functioned as the seedbed for the national ideology; the Finnish teacher training colleges were temporarily closed during the years 1939–45, and several college buildings served as stationary war hospitals. This article describes the operation of the teacher training college of Tornio in northern Finland and student teachers’ and teachers’ lives during the war years 1939–45. The moral-Christian and nationalist goals that were typical of the education at teacher training colleges deepened during the war years and, partly because of it, Herbart-Zillerism was still strongly present at the teacher training colleges of Finland.
Notes
1 A. Anttonen, ‘Vocabularies of Citizenship and Gender: Finland’, Critical Social Policy, 18 (3) (1998), 355–73; M. Satka, Making Social Citizenship: Conceptual Practices from the Finnish Poor Law to Professional Social Work (Jyväskylä: University of Jyväskylä, 1995).
2 U. Cygnaeus, Uno Cygnaeuksen kirjoitukset Suomen kansakoulun perustamisesta ja järjestämisestä [Uno Cygnaeus’s writings about the establishment and organization of Finnish elementary school] (Helsinki: Raittiuskansan kirjapaino, 1910); A. Halila, Suomen koululaitoksen historia I osa [The history of the school system of Finland, Part I] (Turku: Uuden Auran Osakeyhtiön Kirjapaino, 1949), p. 141.
3 J. F. Herbart, Allgemeine Pädagogit [General pedagogy] (Leipzig: B. Reklam, 1806); T. Ziller, Die Regierung der Kinder [Controlling a child] (Leipzig: Drud un Berlag von B. G. Teubner, 1857); T. Ziller, Allgemeine Pädagogik [General pedagogy] (Leipzig: Geinrich Matthes, 1876).
4 K. Määttä and M. Paksuniemi, ‘At the Roots of the Pedagogy of Finnish Teacher Training — Practicum as a Core of Teacher Training in Teacher College in Tornio in the 1920s’, International Journal of Educational Administration and Policy Studies, 3 (2011), 121–28; M. Paksuniemi, S. Uusiautti, and K. Määttä, ‘Teetotalism as the Core of Education at the Elementary School Teacher Training College of Tornio, Finland’, History of Education and Children’s Literature, 7.1 (2012), 389–412.
5 A. Halila, Jyväskylän seminaarin historia [The history of the primary school teacher college of Jyväskylä] (Porvoo and Helsinki: WSOY, 1963), pp. 152–57; J. Isosaari, Jyväskylän seminaarin kasvatus- ja opetusopin opetus vuosina 1865–1901 [The education of the science of education and pedagogy at the teacher training college of Jyväskylä in 1865–1901] (Jyväskylä: University of Jyväskylä, 1961), pp. 101–03.
6 M. T. Kuikka, Kansakoulunopettajankoulutussuunnitelmien kehitys Suomessa vuosina 1917–1923 [The development of elementary school teacher training curricula in Finland 1917–1923] (Joensuu: University of Joensuu, 1978), p. 137; M. Paksuniemi, ‘Tornion alakansakoulunopettajaseminaarin opettajakuva lukuvuosina 1921–1945 rajautuen oppilasvalintoihin, oppikirjoihin ja oheistoimintaan’ [The teacher image in the lower primary school teachers’ college of Tornio in 1921–45 in the light of selection of students, textbooks, and activities of leisure time] (PhD thesis, University of Lapland, Finland, 2009), pp. 105–13.
7 Halila, Suomen koululaitoksen historia I osa; Halila, Jyväskylän seminaarin historia; T. Hyyrö, ‘Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina 1866–1939’ [The development of elementary school teacher training in Finland between 1866 and 1939] (Doctoral dissertation, University of Tampere, Tampere, 2006), pp. 330–37; M. T. Kuikka, ‘Suomalainen kulttuuri yläkansakouluseminaarien harrastustoiminnassa 1920- ja 1930-luvulla’ [Finnish culture in the leisure activities at the upper secondary school colleges in the 1920s and 1930s], in Koulu ja kulttuuri. Koulu ja menneisyys XXIII [School and culture. School and the past XXVIII] (Porvoo: WSOY, 1985), pp. 80–106; V. Nurmi, Suomen kansakouluopettajaseminaarien historia [The history of Finnish elementary school teacher training colleges] (Helsinki: OAJ, 1995); Paksuniemi, ‘Tornion alakansakoulunopettajaseminaarin’, pp. 159, 166–68; M. Paksuniemi and K. Määttä, ‘How were the students turned into decent teachers by free-time activities at the teacher training college of Tornio in 1921–1945?’, Elixir Psychology, 39 (2011), 4782–86; Paksuniemi et al., ‘Teetotalism’, pp. 389–412; R. Rinne, Mistä opettajat tulevat? Suomalaisen kansanopettajiston yhteiskunnallinen tausta sekä kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma 1800-luvun puolivälistä 1980-luvun lopulle [Where do teachers come from? The societal background and social capital of Finnish teachers from the middle of the 1800s to the end of the 1980s] (Turku: University of Turku, 1989).
8 R. Heikkinen, Kasvatusta ja koulutusta korven kaupungissa. Kajaanin opettajankoulutuslaitos 90 vuotta [Schooling and education in the city of the woods. The 90th anniversary of the teacher education department of Kajaani] (Oulu: University of Oulu, 1990); Paksuniemi, ‘Tornion alakansakoulunopettajaseminaarin’; M. Paksuniemi and K. Määttä, ‘How were the students turned into decent teachers by free-time activities at the teacher training college of Tornio in 1921–1945?’, Elixir Psychology, 39 (2011), 4782–86; Rinne, Mistä opettajat tulevat?.
9 Halila, Suomen koululaitoksen historia I osa, p. 41; R. Heikkinen, Kasvatus ja koulutus Kainuussa. Kainuun koulujärjestelmän kehitys syyskuuhun 1945 mennessä [Education and schooling in Kainuu. The development of the school system of Kainuu by the September 1945] (Oulu: University of Oulu, 1995), p. 398; Hyyrö, ‘Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina’; Isosaari; Kuikka, Kansakoulunopettajankoulutussuunnitelmien kehitys Suomessa vuosina 1917–1923, p. 132; Nurmi, Suomen kansakouluopettajaseminaarien historia; V. Nurmi, Maamme seminaarien varsinaisen opettajankoulutuksen synty ja kehittyminen viime vuosisadalla I [The birth and development of our actual teacher training during the last century] (Jyväskylä: University of Jyväskylä, 1964); V. Nurmi, Opettajankoulutuksen tähänastinen kehitys [The development of teacher training until today] (Juva: WSOY, 1979).
10 In this article, we use the term ‘student teacher’ when referring to the students of teacher training colleges. ‘Teachers’ means elementary school teachers who had graduated from such colleges. ‘Teacher educators’ refers to teachers who taught at the teacher training colleges.
11 Halila, Suomen koululaitoksen historia I osa; Halila, Jyväskylän seminaarin historia; Hyyrö, ‘Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina’; Kuikka, ‘Suomalainen kulttuuri yläkansakouluseminaarien harrastustoiminnassa 1920–ja 1930-luvulla’, pp. 80–106; Nurmi, Suomen kansakouluopettajaseminaarien historia; Paksuniemi, ‘Tornion alakansakoulunopettajaseminaarin’; Rinne, Mistä opettajat tulevat?.
12 M. T. Kuikka, ‘Koulun merkitys Suomalaisen kansallisvaltion ja kansalais-yhteiskunnan kehityksessä [The significance of school in the development of Finnish national state and society]’, in J. Rantala, ed., Koulu ja kansalaisyhteiskunta historiallisessa perspektiivissä [School and national society within the historical perspective] (Helsinki: Hakapaino, 2003), pp. 31–46; J. Rantala, ‘The Political Ethos of a Model Citizen. Ensuring the Correct Political Attitude of Elementary School Teachers during the First Decades of Finland’s Independence’, in S. Ahonen and J. Rantala, eds, Nordic Lights. Education for Nation and Civic Society in the Nordic Countries, 1850–2000 (Tampere: Tammer-Paino, 2001), pp. 153–72.
13 R. Heikkinen, Kasvatus ja koulutus Kainuussa. Kainuun koulujärjestelmän kehitys syyskuuhun 1945 mennessä [Education and schooling in Kainuu. The development of the school system of Kainuu by the September 1945] (Oulu: University of Oulu, 1995), p. 437; T. Hyyrö, ‘Kaurialan kassapäät sotavuosina 1940–1945. Suistamon ja Hämeenlinnan alakansakouluseminaarien yhteiset vuodet Hämeenlinnassa’ [Kauriala’s ‘pig-tail heads’ during the war years 1940–45. The shared years of elementary school teacher training colleges of Suistamo and Hämeenlinna in Hämeenlinna], in Kasvatus ja koulutus murrosaikoina. Suomen koulutushistoriallisen seuran vuosikirja 2000 [Education and schooling during the transition period. The annual of Finnish educational historical association] (Vantaa: Tummavuoren Kirjapaino, 2000), pp. 36–69; Nurmi, Suomen kansakouluopettajaseminaarien historia; V. Nurmi, Kansakoulusta peruskouluun [From the elementary school to comprehensive school] (Juva: WSOY, 1989), p. 30; Paksuniemi, ‘Tornion alakansakoulunopettajaseminaarin’, pp. 46–47.
14 P. Cunningham and P. Gardner, ‘“Saving the Nation’s Children”: Teachers, Wartime Evacuation in England and Wales and the Construction of National Identity’, History of Education, 28.3 (1999), 337.
15 M. Paksuniemi and K. Määttä, ‘The Most Decent Girls Make the Best Responsible Teachers — Teacher Selection for Teacher Education in Northern Finland in 1921–1945’, Prime Research on Education, 1.1 (2011), 10–17.
16 Paksuniemi, ‘Tornion alakansakoulunopettajaseminaarin’, p. 39; Määttä and Paksuniemi, ‘At the roots of the pedagogy of Finnish teacher training’, pp. 121–28.
17 See M. T. Kuikka, Johdatus kasvatuksen historian tutkimukseen [Introduction to the research on the history of education] (Keuruu: Otava, 1991), p. 123; M. T. Kuikka, Kasvatuksen historian tutkimus [Research on the history of education] (Keuruu: Otava, 2001), p. 168; E. I. Kähkönen, Kasvatuksen historian projektiryhmän opas [The manual of the project group of history of education] (Rovaniemi: University of Lapland, 1984), p. 18; Paksuniemi, ‘Tornion alakansakoulunopettajaseminaarin’, pp. 36–37; P. Renvall, Nykyajan historiatutkimus [Modern historical research] (Helsinki: WSOY, 1965), pp. 19–22.
18 J. Kalela, Historiantutkimus ja historia [Historical research and history] (Helsinki: Gaudeamus, 2000), p. 55; Kuikka, Kasvatuksen historian tutkimus.
19 R. Granfelt, Kertomuksia naisten kodittomuudesta [Narratives about women’s homelessness] (Helsinki: Finnish Literature Association, 1998).
20 J. Scott, ‘The evidence of Experience’, Critical Inquiry, 17 (Chicago: University of Chicago, 1991).
21 T. Ukkonen, Menneisyyden tulkinta kertomalla. Muistelupuhe oman historian ja kokemuskertomusten tuottamisprosessina [Interpreting the past through narratives. Memories as the process of producing one’s own history and stories about experiences] (Helsinki: Finnish Literature Association, 2002).
22 SA, T20942/F36/PM/ Lääk.os./33.; LVK 1939–40.
23 Nurmi, Suomen kansakouluopettajaseminaarien, pp. 189, 196, 202; Nurmi, Kansakoulusta peruskouluun, p. 30; R. Heikkinen, Kasvatus ja koulutus Kainuussa. Kainuun koulujärjestelmän kehitys syyskuuhun 1945 mennessä [Education and schooling in Kainuu. The development of the school system of Kainuu by the September 1945] (Oulu: University of Oulu, 1995).
24 Hyyrö, ‘Kaurialan kassapäät sotavuosina 1940–1945’, pp. 36–69.
25 LVK 1939–40.
26 OMA, TSeA, Ba:1.
27 SA, T20942/F36/PM/Lääk.os./33.
28 SA, T 20942/F36/PM/Lääk.os./33.
29 Halila, Suomen koululaitoksen historia I osa; R. Heikkinen, Kasvatusta ja koulutusta korven kaupungissa. Kajaanin opettajankoulutuslaitos 90 vuotta [Schooling and education in the city of the woods. The 90th anniversary of the teacher education department of Kajaani] (Oulu: University of Oulu, 1990); R. Heikkinen, Koulutusta ja kulttuuria Kajaanin kampuksella. Sata vuotta opettajankoulutusta Kajaanissa [Schooling and education at the campus of Kajaani. 100 years teacher education in Kajaani] (Oulu: University of Oulu, 2000); Hyyrö, ‘Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina’; Nurmi, Maamme seminaarien varsinaisen opettajankoulutuksen synty ja kehittyminen viime vuosisadalla I; Rinne, Mistä opettajat tulevat?; Paksuniemi, ‘Tornion alakansakoulunopettajaseminaarin’.
30 Hyyrö, ‘Kaurialan kassapäät sotavuosina 1940–1945’, pp. 36–69; Paksuniemi, ‘Tornion alakansakoulunopettajaseminaarin’, p. 49.
31 P. Virrankoski, Suomen taloushistoria kivikaudesta atomiaikaan [The history of Finland’s economy from the Stone Age to the Atomic Age] (Helsinki: Otava, 1975, 218); M. Jokipii, Jatkosodan synty. Tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–1941 [The origin of the Continuation War. Studies of the military co-operation between Germany and Finland 1940–1941] (Helsinki: Otava, 1987), pp. 624–25.
32 OMA, TSeA, Bb:1.
33 Nurmi, Kansakoulusta peruskouluun, pp. 30–31; Hyyrö, ‘Kaurialan kassapäät sotavuosina 1940–1945’, pp. 36–69.
34 P. Virrankoski, Suomen taloushistoria kivikaudesta atomiaikaan [The history of Finland’s economy from the Stone Age to the Atomic Age] (Helsinki: Otava, 1975), p. 218; Jokipii, pp. 624–25.
35 LVK 1941–42.
36 SA, SPK 30459/33.
37 Hyyrö, ‘Kaurialan kassapäät sotavuosina 1940–1945’, pp. 36–69.
38 Nurmi, Kansakoulusta peruskouluun, pp. 30–31.
39 M. Rinne, Suomen Opettajain Liitto 1893–1973 [The Finnish Teachers’ Union 1893–1973] (Vammala: Vammalan Kirjapaino, 1973), p. 188; see also R. Heikkinen, Kasvatus ja koulutus Kainuussa. Kainuun koulujärjestelmän kehitys syyskuuhun 1945 mennessä [Education and schooling in Kainuu. The development of the school system of Kainuu by the September 1945] (Oulu: University of Oulu, 1995), pp. 431–33.
40 OMA, TSeA, Da:2.
41 OMA, TSeA, Ca:3.
42 Nurmi, Kansakoulusta peruskouluun, p. 30.
43 V. Saarikoski, ‘Suomalaiset toisessa maailmansodassa [Finns in the World War II]’, in V. Pernaa and M. K. Niemi, eds, Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia [The political history of the Finnish society] (Helsinki: Edita Prima, 2005), p. 146; see also T. Kaila, Lapin sota [The Lapland War] (Helsinki: WSOY, 1950).
44 Hyyrö, ‘Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina’, p. 57; Nurmi, Suomen kansakouluopettajaseminaarien historia; Nurmi, Opettajankoulutusta Raumalla 100 vuotta; Paksuniemi, ‘Tornion alakansakoulunopettajaseminaarin’.
45 Hyyrö, ‘Kaurialan kassapäät sotavuosina 1940–1945’, pp. 36–69.
46 M. Lähteenmäki, Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja. Lappilaisten sotakokemuksia 1939–1945 [Back woods jägers and barracks maids. Laplanders’ war experiences 1939–1945] (Helsinki: Finnish Historical Association, 1999), pp. 122–23.
47 OMA, TSeA, Ca:4, LVK 1945–46.
48 H. Syväoja, ‘Isänmaallisuuskasvatus Suomen kansakoulussa [Nationalism education in Finnish elementary schools]’, in Koululaitos itsenäisen Suomen rakentajana. Suomen Koulutushistoriallisen Seuran vuosikirja 2007 [The school system as the builder of independent Finland. Annual of the Finnish Educational Historical Association 2007] (Helsinki: Finnish Educational Historical Association, 2007), pp. 117–45.
49 OMA, TSeA, Cb:1, LVK 1939–45.
50 A. Rauste, Aine- ja oikeinkirjoitusneuvoja. Oppikoululaisille ja seminaarilaisille [Advice for essay writing and about grammar. To elementary school pupils and college students] (Jyväskylä: Gummerus, 1941), pp. 8–10, 36.
51 See also S. Näre, ‘Nuoruus sodan hävityksessä’ [Youth within the devastation of war]’, in Sodassa koettua [Experienced in war], ed. by S. Näre, J. Kirves, J. Siltala, and J. Strandberg (Porvoo: W. S. Bookwell, 2008), pp. 8–39.
52 OMA, TSeA, Ae:21; Ae:28; LVK 1939–45.
53 E. Vasara, Valkoisen Suomen urheilevat soturit. Suojeluskuntajärjestön urheilu- ja kasvatustoiminta vuosina 1918–1939 [The sportive warriors of the White Finland. The sporting and education activities of the Civil Guard Organization in 1918–1939] (Vammala: Finnish Historical Association, 1997), pp. 566, 652.
54 OMA, TSeA, Dd:1; LVK 1939–45.
55 I. Kaustinen, ‘Säästäväisyyden opetus alakansakoulussa [Teaching of husbandry in elementary schools]’, Alakansakoulu, 23 (1941), 364–67.
56 G. Giordano, Wartime Schools: How World War II Changed American Education (New York, NY: Peter Lang Publishing, 2004); see also S. J. Foster, ‘The Struggle for American Identity: Treatment of Ethnic Groups in United States History Textbooks’, History of Education, 28.3 (1999), 251–78.
57 See also C. Jones, ‘Warfare, State Identity and Education in Europe’, European Journal of Intercultural Studies, 10 (1999), 5–15.
58 Cunningham and Gardner, p. 331.
59 D. Limond, ‘Only Talk in the Staffroom: “Subversive” Teaching in a Scottish School’, History of Education, 29.3 (2000), 239–252.
60 Hyyrö, ‘Kaurialan kassapäät sotavuosina 1940–1945’, pp. 36–69; Hyyrö, ‘Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina’; Nurmi, Suomen kansakouluopettajaseminaarien historia; Nurmi, Kansakoulusta peruskouluun.
61 Halila, Suomen koululaitoksen historia I osa; Halila, Jyväskylän seminaarin historia; R. Heikkinen, Kasvatus ja koulutus Kainuussa. Kainuun koulujärjestelmän kehitys syyskuuhun 1945 mennessä [Education and schooling in Kainuu. The development of the school system of Kainuu by the September 1945] (Oulu: University of Oulu, 1995); Hyyrö, ‘Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina’; Isosaari; Kuikka, Kansakoulunopettajankoulutussuunnitelmien kehitys Suomessa vuosina 1917–1923; Kuikka, ‘Suomalainen kulttuuri yläkansakouluseminaarien harrastustoiminnassa 1920-ja 1930-luvulla’, pp. 80–106; Nurmi, Suomen kansakouluopettajaseminaarien historia; Nurmi, Maamme seminaarien varsinaisen opettajankoulutuksen synty ja kehittyminen viime vuosisadalla I; Nurmi, Opettajankoulutuksen tähänastinen kehitys; Paksuniemi, ‘Tornion alakansakoulunopettajaseminaarin’; M. Paksuniemi and K. Määttä, ‘How Were the Students Turned into Decent Teachers by Free-Time Activities at the Teacher Training College of Tornio in 1921–1945?’ Elixir Psychology, 39 (2011), 4782–86; Rinne, Mistä opettajat tulevat?.
62 See Hyyrö, ‘Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina’; Paksuniemi, ‘Tornion alakansakoulunopettajaseminaarin’.
63 M. Zembylas, ‘Emotions and Teacher Identity: A Post-Structural Perspective’, Teachers and Teaching: Theory and Practice, 9.3 (2003), 213.
64 See also E. Müller, Das Paradigma de Herbartianismus unter problemgeschichlichem Aspekt [Herbartian educational paradigm: problematic and historical elements] (Erfürt: University of Erfürt, 2001); S. C. Parker, The History of Modern Elementary Education (Totowa: Littlefield, 1970).
65 Cf. S. Fenton, ‘Indifference Towards National Identity: What Young Adults Think About Being English and British’, Nations and Nationalism, 13.2 (2007), 321–39.
66 Fenton, p. 337.
67 D. Carr, ‘Personal and Interpersonal Relationships in Education and Teaching: A Virtue Ethical Perspective’, British Journal of Educational Studies, 53 (2005), 255–71.
68 D. J. Sumara and R. Luce-Kapler, ‘(Un)becoming a Teacher: Negotiating Identities While Learning to Teach’, Canadian Journal of Education, 21.1 (1996), 65–83.
69 See also Paksuniemi et al., ‘Teetotalism’, pp. 389–412.
70 R. Lowe, ‘Education and National Identity’, History of Education, 28.3 (1999), 231–33.
71 I. Grosvenor, ‘“There’s No Place Like Home”: Education and the Making of National Identity’, History of Education, 28.3 (1999), 235–50.
Additional information
Notes on contributors
Merja Paksuniemi
Merja Paksuniemi, PhD, is a Lecturer at the University of Lapland, Finland, and does post-doctoral research on wartime children in northern Finland. Her latest publications include Historical Background of School System and Teacher Image in Finland (Peter Lang, 2013) and, with S. Uusiautti and K. Määttä, What are Finnish Teachers Made of? A Glance at Teacher Education in Finland Yesterday and Today (New York: Nova Science Publishers, 2013).
Correspondence to: Dr Merja Paksuniemi, Faculty of Education, University of Lapland, PO Box 122, 96101 Rovaniemi, Finland. Email: merja.paksuniemi@ ulapland.fi
Satu Uusiautti
Satu Uusiautti, PhD, is Adjunct Professor at the University of Helsinki, and works as a specialist at the University of Lapland, Finland. Her latest publications include, with K. Määttä, Early Child Care and Education in Finland (Routledge, 2013) and, with P. Keskitalo and K. Määttä, Sámi Education (Peter Lang, 2013).
Kaarina Määttä
Kaarina Määttä, PhD, is the Professor of Educational Psychology in the Faculty of Education, University of Lapland, and Deputy Vice-Chancellor at the University of Lapland, Finland. Her latest publications include Obsessed with the Doctoral Theses: The Supervision andSupport in the Phases of Dissertation Process (Sense Publishers, 2012) and, with S. Uusiautti, Many Faces of Love (Sense Publishers, 2013).
![Supercharge Your Next Research Paper: Research and write your next paper with Jenni AI.]({"type":"image" , "src" : "/sda/112444/Skyscraper-humanities.png"})